Lopolan tila
Lopolan tila
Lopolan tila syyskuussa 2009.

Lopolan tila

Karjalan kunnailta ...

Lopolan tila on perustettu vuonna 1949, jolloin nykyisen omistajan isoäiti, Emma Loponen, osti yhdessä neljän lapsensa kanssa noin 12 hehtaaria peltoa ja 40 hehtaaria metsää Lamminperän tilasta. Perheen isä, Salomon Loponen, oli kaatunut sodassa vuonna 1943.

veljekset
Veljekset Eenokki, Pekka ja Väinö Loponen viimeisinä Karjalan kesinään, mahdollisesti vuonna 1943.

Kuruun muuttamisen syynä oli lähinnä se, että entinen tila, joka sijaitsi Sakkolassa, jäi luovutettuun Karjalaan, eikä asutustilaksi osoitettu tila olisi ollut riittävän kokoinen turvaamaan toimeentuloa ja työllistämään perhettä, jonka vanhimmat pojat olivat tuolloin noin 20-vuotiaita.

Sittemmin sisarusten välillä omistajuus järjestettiin niin, että ensin veljekset ostivat sisarensa osuuden, ja vuonna 1960 keskimmäinen veljeksistä osti oman tilan ja muutti Juupajoelle. Vuodesta 1960 vuoteen 1988 tilan omistus oli nykyisen omistajan isällä Pekka Loposella ja hänen veljellään Väinöllä.

Karjalassa
Karjalaan jäänyt asuinrakennus.
vuonna 1960
Kurun Lopolan alkuperäiset rakennukset ovat vuosilta 1949 ja 1950. Kuva on otettu vuonna 1960.

... nykypäivään

Sukupolvenvaihdos tehtiin 29.12.1988, jolloin veljekset jäivät eläkkeelle ja omistus siirtyi Jari Loposelle. Tässä vaiheessa tilan koko oli kasvanut ostoin noin 30 peltohehtaariin, ja 80 metsähehtaariin, lisäksi vuokrapeltoa oli viljelyssä 6 hehtaaria. Emännäksi taloon tuli Virpi Jokinen vuonna 1999. Lisäksi talossa on kaksi tytärtä: vuonna 2002 syntynyt Siiri ja vuonna 2004 syntynyt Sanni.

Tilalla ei ollut alun perin rakennuksia, joten alkuperäinen rakennuskanta on peräisin vuosilta 1949 ja 1950. Silloin rakennettiin ensin navetta ja sitten asuinrakennus, joista jälkimmäinen on edelleen alkuperäisessä käytössä, tosin useampaan kertaan muutettuna.

Tilan tuotantosuunta on ollut alusta lähtien maidontuotanto, mutta sen lisäksi entisaikaan on harjoitettu rahtiajoa hevosilla, kananhoitoa ja onpa tilalla ollut alkuaikoina jonkin verran sikojakin. Tärkein tuotantosuunta maidon lisäksi oli kuitenkin pitkään lihantuotanto välitysvasikoista, mikä suurimmillaan oli maidontuotantoa laajempaa. Peltoviljely on keskittynyt alusta asti lähinnä rehun tuottamiseen viljan, säilörehun, laitumien ja säilörehun muodossa.

päärakennus terassi
Lopolan tämän päivän pihapiiriä.

Nykyisellään tilan pinta-ala on osapuilleen sama kuin vuonna 1988, mutta vuokrapeltoa on enemmän, ja lisäksi on tehty lannanlevityssopimuksia riittävän lannanlevitysalan varmistamiseksi. Lannanlevityksen sopimuspelloilta korjataan yleensä myös satoa, hieman kasvilajista riippuen. Omaa ja vuokrattua peltoa on nykyään yhteensä noin 47 hehtaaria, minkä lisäksi on noin 40 hehtaaria lannanlevitysalaa.

Uutta rakennuskantaa

Rakennuskanta on lisääntynyt lähes vuosittain. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen on neljä eri kertaa rakennettu laakasiiloja, joissa varastotilavuutta on noin 3000 m3, kaksi lietelantalaa, joissa sitä on noin 4000 m3 ja peruskorjattu vuonna 1949 rakennettu navetta.

Sen jälkeen on rakennettu vielä kaksi navettarakennusta, jotka on otettu käyttöön vuosina 1999 ja 2008. Eläinpaikkoja niissä on noin 70 lypsävälle ja nuorkarjalle. Tilalle on rakennettu 2000-luvulla myös lämpökeskus, korjaamo, hakekuivuri, useampia varastorakennuksia ja päärakennukseen eläkeläisille oma asunto.

Sopimus lihantuotannon lopettamisesta tehtiin vuonna 1994, minkä jälkeen tuotantosuunta on keskittynyt kokonaan maidontuotantoon. Samalla tilan maidontuotanto nousi vuoden 1988 noin 60 000 litrasta noin 200 000 litraan, vuoden 1999 uuden navettarakennuksen myötä noin 360 000 litraan ja vuoden 2008 rakennusvaiheen jälkeen tavoitteena on nostaa maidontuotantoa edelleen yli 600 000 litraan.

Peltoviljely keskittyy edelleen rehuntuotantoon, mutta vuodesta 1998 lähtien puitavan viljan viljely on lopetettu, ja kaikki sato, laitumia lukuun ottamatta, korjataan säilörehuksi.

Perustuksista käyttöönottoon. Kuva pysähtyy kun hiiren kursori on kuvan päällä.

Uusi navetta

Kuvagalleriassa on 22 kuvaa vuoden 2008 toukokuussa käyttöön otetusta uudesta lypsykarjanavetasta ja sen rakentamisesta. Rakennuksessa on tilaa 66 lypsyssä olevalle lehmälle ja samaan rakennukseen tulivat myös poikimis- ja hoitokarsinat. Samalla siirryttiin automaattilypsyyn. Vuonna 1999 käyttöön otettu navettarakennus jäi tässä yhteydessä nuorkarjan ja ummessa olevien lehmien käyttöön.

Uusi rakennus on varsinkin alapohjan rakenneratkaisuiltaan tavanomaisesta poikkeava. Rakennuksen toteutti Mestarifarmi Oy käyttäen äärimmilleen vietyä elementtirakentamista. Käytännössä koko rakennus on perustuksista kattoon toteutettu elementtirakentein, eikä rakennuksessa ole lietteen pudotuskaivon pohjaa lukuun ottamatta perinteisiä betonivaluja.

Siiri ja Sanni kesällä 2009
Siiri ja Sanni Loponen babysitterinään 20.12.2008 syntynyt Lopolan Aurora. © Elisabeth Theodorsson.

Lypsyn hoitaa Lelyn A3 lypsyrobotti ja ilmastointi tapahtuu luonnollisena ilmastointina: tuloilma tulee seiniltä 180 cm korkean DeBoer Lumitherm -ilmaverhoseinän säätämänä, ja poisto harjalta 2,5 metrin levyisellä Arntjen-valoharjalla. Rehunjako kapealle ruokintapöydälle tapahtuu Valmetalin nostokuljettimella ja mattoruokkijalla, joihin rehu puretaan suoraan apevaunusta. Kaikki pihaton kalusteet ja metallirakenteet ovat Sirviön konepajan valmistetta.

Parsipedit ovat Promatin lisäpehmusteellisia versioita, ja samalta toimittajalta tulivat myös poikimakarsinoiden yhtenäisten 3 × 3 metrin makuualueiden pedit. Ritilöiden puhtaudesta huolehtii Tmi Matti Sirkan ritilänpäällysraappa, joka käy noin puolen tunnin välein ympäri vuorokauden.